keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Kuinka tästä talosta tuli meidän koti

 Jaana, Ihana talo maalla blogista heitti haasteen jo jokin aika sitten, mutta nyt vasta sain aikaseksi. ..piti ottaa kuvia tätä postausta varten, mutta nyt mennään vanhoilla kuvilla, tai koko tarinan kertominen siirtyy kaaaaaus..

Tähän taloon muutto ei ollut ensikosketus omakotitalon omistajuuteen. 2009 ostettiin pieni rintamamiestalo naapurikaupungista, joka rempattiin katosta lattiaan, asuttiin hetki ja sitten myytiin. Vähän ehkä yllättäen..

Paikkakunta vain oli väärä, eikä viihdytty. "Salaa" selailin myynnissä olevia taloja ja sitten löyty ilmoitus, joka herätti mielenkiinnon, vaikka kuvat olivat tosi suppeat. Lähdettiin kaverin kanssa ajelulle, katsomaan missä talo tarkalleen ottaen on ja miltä se näyttää. ..talohan oli mökkikäytössä, niin uskaltauduttiin pihaan asti ja kohta jo kurkittiin ikkunoista..:D Paljoa ei ikkunoista nähnyt, kun ovat sen verran korkealla, mutta kuitenkin tarpeeksi. Nimittäin leivinuunin ja pönttöuunin verran!
Navetan ikkunasta pilkotti verstas, joka oli tietysti avokin mieleen.


Taloa myivät omistajat, ilman välittäjää. Heille sitten soitto, koska taloon pääsisi ihan sisälle asti.

Vastassa oli mummolan tuoksu, vinot lautalattiat, ihanat tulisijat ja TAAS remontti! Mutta me oltiin heti varmoja, täällä me halutaan asua!
Kauppojen onnistumisessa oli monta mutkaa. Vanha talo piti myydä ja tämän talon myyjät akoivatkin miettimään, haluavatko kuitenkaan luopua paikasta. He päättivät, että kaupat tulee, jos me ostetaan, muuten myynti-ilmoitus poistetaan.



Heinäkuussa 2011 oltiin ensimmäistä kertaa tämän talon pihassa ja lokakuussa meillä oli avaimet kourassa. ..vanhalla talollakin oli jo uudet omistajat..


Loppuvuosi meniki taas pensseli ja vasara kädessä. Asuinkerros saatiin jouluksi siedettävään kuntoon. (..ja edelleen puuttuu esim. listoja sieltä täältä..:D)


Paljon ollaan vanhaa säilytetty ja "palautettu". Esim. keittön lautalattia oli purettu -90 luvulla. Joku on myös kovalla vaivalla hionut lattioista maalit pois ja me vedettiin taas kunnon kerrokset päälle.


Rankimman remppakohtalon koki talon kuisti. Se oli vajonnut jo niin paljon, että muuta järkevää ratkasua ei ollut, ku totaalinen purku. Vaikka uus kuisti on ihana ja käytännöllinen, niin silti tulee jotenkin surku, kun vanhoja kuvia kattelee.


Kyllä tää vaan on se unelma-koti, tai unelma-paikka. Talon lisäksi iso piha ja navetta on mahdollistanu monta haavetta. ♥


Koitan joskus tehdä oman postauksen talon historiasta, nyt mulla on meinaa kirja, josta sitä lukea!:)


16 kommenttia:

  1. Söpö koti ja ihania yksityiskohtia <3

    VastaaPoista
  2. Ihana talo ja tarina, mutta oo, tuolle navetalle sydän vasta läikähtikin! Onko leivinuuni muuten kovassa käytössä? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen että omakin sydän takoi vähän ylimäärästä, ku pihaan ekaa kertaa kurvastiin. On toi navetta se koko pihan "juttu". Varsinki nyt, kun toisessa päässä on kanat ja toisessa lampaat.;) ..pari kertaa viikossa uunissa poltetaan. Se lämmittää puolet talosta ja sillon tällön laitan ruuankin sinne muhimaan (ihan liian harvoin kyllä.)..

      Poista
  3. En kyllä yhtään ihmettele että olette paikkaan ihastuneet! Navetan voisin siirtää suoraan meidän pihaan, kiitos! :)

    VastaaPoista
  4. Noissa kuvissa teidän talossa on ulkopuolelta hyvin paljon samaa kuin meidän talossa. Tuollainen navetta olisi ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä naapurustossa on monta lähes samanlaista taloa. Varmaan samalta kaudelta lienee teidänkin koti?:)

      Poista
  5. Kiva oli kuulla matkastanne. Mulla sama haaste odottelee mutta nyt on jotenkin niin väsynyttä aikaa ettei meinaa jaksaa edes postailla. Eikä kuvia melkein pysty ottamaan, eli joo, pitäis varmaan mennä myös vanhoilla niin tulis vastattua haasteeseen. Ja niin hauska edellinen elukka-postaus, nauroin Riitta-Arskalle ja siipalles;D!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osaisinkohan mä ladata tänne videon? ..saisitte kaikki maistiaisia meijä koti-Arskasta..:D (jos salaa kuvaisin, ni avokin "määkiminenkin" saattais tallentua.)
      Mä tykkäisin kirjottaa jotenkin tarkemmin, ku mitä tällä hetkellä. Ainakin tälläsissä tarinoissa. Se rauhallinen hetki kotona on vaan niin pirun lyhyt!;)

      Poista
  6. Kiva tarina, hyviä muutoksia olette tehneet noin kuvista päätellen. Mikäköhän ihme vimma sekin on muuten aikoinaan ollut poistaa maali kaikesta? Mä olen törmännyt samaan huonekalujen osalta. Maali kunniaan siellä minne maali kuuluu! Eli siellä missä sitä on alun perinkin ollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon myös ehdottomasti maalin kannalla! Ehkä joskus joku vielä hioo mun levittämät maalit?

      Poista
  7. Kaunis koti teillä, kuvista huokuu sellaista lämmintä kodin henkeä. Leivinuuni.... huokaus. Kunpa saisin itsekin sellaisen kodin jossa on leivinuuni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Leivinuuni on kyllä kapistus, jota ilman en enää halua olla! ♥

      Poista
  8. Eksyin sun blogiin ja jäin lueskelemaan ja katselemaan. En yhtään ihmettele, että tuolla viihdytte. Kaunis koti ja niin tunnelmallinen ja paikkakin näyttää aika ihanalta. Ehkä minäkin joku päivä jossain tuollaisessa.. (ainakin unelmissa ;) )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, kun liityit lukoiden joukkoon!:) Kyllähän täällä kieltämättä kelpaa asustella. Joskus ne unelmat toteutuu vähän "vahingossa"..:)

      Poista