Porkkana, peruna ja Martti

Vaikka on ehkä maailman kivointa syödä oman maan antimia, ni syksyllä on aina hirvee homma, ku yrittää säilöä herkkuja myös talveksi. Täällä ollaan siis kaivettu ja pesty melkonen kasa porkkanoita!

Maasta nousi myös toisiinsa kietoutuneet porkkanat.. 

Ja sydämen mallinen peruna! On siis rakkaudella kasvatettu.;)

Kyllähän tota urakkaa vielä riittää, mut enpä taida ottaa siitä pään vaivaa.

Koirat ja pikka-mees on alottanu omppuhommat jo pari viikkoa sitte. Täytyy varmaan siihenkin pikkuhiljaa osallistua.

Mitä te muuten teette ompuista? Saako niistä mitään irti mehumaijalla?

Martti on omenoiden ohella maistellu myös jauhoja. Toki Paavo osallistui myös tähän hommaan, mutta sen naama ei ollu yhtä "hurjan" näkönen. :D 

Käytiin jauhonenän kanssa viimeviikolla homaopaatin vastaanotolla. Siellä vierähti neljä tuntia noin vaan ja kotiintuomisina muutama pieni puteli, sekä roppakaupalla tietoa. Toivottavasti löytyis vihdoin toimiva hoitomuoto Martin kuulo ja kutina oireisiin. Melko toiveikas olen, kun on nähnyt miten hyvin homeopaattiset vaikuttaa akuutti-vaivoihin (sekä itellä, että koirilla). 

Tänään ei onneksi vaivaa, ku tylsä keli. Meinaa mennä ihan loikoilun puolelle koko päivä, haittaaks se?

Ristiäiset

Oho, blogi piti vähän kesälomaa. Tai oikeesti se piti pakkolomaa, koska ipanoita ei meinaa saada tällä hetkellä samaan aikaan päikyille!

Ristiäiset oli viime viikolla ja pohdintojen jälkeen päädyttiin pitämään ne ulkona. Koko päivä kytättiin säätiedotuksia ja juu, poutaa on! ..vaan eipä ollu.. Pappi alotti ja yks pieni musta pilvi päätti kulkea meijän pihan yli. Viiminen virsi jäi laulamatta ja vieraat kerkes nippa nappa kattojen alle, sitte Esteri näytti takamustaan!

Kuuro ei kuitenkaan kestäny kauaa ja yhdessä vieraiden kanssa sitte kuivailtiin pöydät ja tuolit, ennen  ku päästiin kahvittelemaan.:D

Onneks kaikki tarjoilut oli katettu navettaan. Veikkaan että ois nauramisen sijaan itkettäny, jos mun ja Nannen lauantainen aherrus keittössä ois pelkkä muisto ja tarjolla lusikoitavaa velliä.

Jäipähän ainakin jotain muisteltavaa.

 Pari kuvaa vielä pikku-neidistä, jolla on ihan oikee nimi. Vielä ku sitä oppii käyttämään ja "mummo" nimitys unohtuu.

(..hih.. pergolaki vähän pilkistää, siitä lisää myöhemmin.;))