Iso pieni mies ja hyllyn asennusta

Jep, meijän vauva täytti viime viikolla yks-vee. Ihan tolkutonta tää ajan kuluminen! Otin edellisenä iltana kameran valmiiks yöpöydälle, että saan napsastua kuvan heti ku yks-veen silmät aukeaa. Kyllä oli päivänsankarilla hymy herkässä.:)

Illalla syötiin kakkua muutaman vieraan kanssa. Sai sokeriin tottumaton pikka-mees vissiin pari lusikallista likaa, kun ei meinannu rauhottua ollenkaan. Noh, kai sitä pienet sokerihumalat voi synttärien kunniaks ottaa!

Viikonloppuna oli sitte ne varsinaiset "pileet" ja kumpikin päivä meni pitkälti kahvikupponen kädessä, käärmekakkua lautasella.

Nyt on onneks taas normi arki alkanu, tosin kipeen ukkelin kanssa. Typerä flunssa-aika! 

Kerittiin me yks koti-hommaki tekemään lauantaina. Tuvan seinälle pitkään suunnitteilla ollu hylly. Pieni homma, ku vaan saa aikaseksi. Koitan joku päivä kuvata tupaa vähän lisää, tänään on niin synkkää, etten edes yritä!

Me korkattiin eilen glögi-kausi, taidan lämmittää taas kuppillisen ja avaan töllön. 

(..kyllä, minä ja keskellä päivää! Tää voi tarkottaa vaan ja ainoastaa talven tuloa..) 

Pökköä pesään!

Siinäpä siis tän päivän tekemiset. Puita kannettu selkä vääränä ja kaikissa tulisijoissa pöhisee. Noh, eipä oo kyllä toi ulko-ilma oikeen edes houkutellu. Täällä tuli tänään lunta vähän aikaa. Mä luulin et odotin jo talvea (ihan pikkasen), mut taisin olla väärässä. Ne valkoset hötöt alko masentaa..

Onneks on kuitenki lämmin tupa ja lego-leikit. En kyllä tiiä kumpi on ahkerampi rakentaja, minä vai pikka-mees.

..ja taas laitettiin pökköä pesään..

Lauantaina leikkimään pääsi Esko. Meillä oli partis-treffit kasvattajan luona ja voi ristus sitä menon määrää! 

Mitä sisko edellä, sitä veli perässä. Edessä siis Vanu ja takana Esko.

Kun vauhti on kova, jää vanhimmat jalkoihin. 

(Esko ja Eskon täti Ella)

Ja siinä kaikki parrat ojossa. (Yks "myöhästelijä" puuttuu)

Vasemmalta: Lotta-emä, Ella-Lotan sisko, Ilo-Eskon isoveikka, Ulla-isosisko, Urho-isoveikka, Elsa-sisko, Esko, Topi-veikka, Vanu-sisko. 

Jopa Esko-energiapakkaus oli illalla vähän väsy ja tais leikit jäädä vielä uniinki jylläämään.:)

Ja sitte vielä kaikki omat mussu-pallerot. Lenkin jälkeen suostuivat pysymään paikoillaan parin kuvan verran (pienen taistelun jälkeen).

Niin ku kuvista jo näkee, Eskolla on tukka aika sekasin. Ottaisko sen vielä illan projektiksi?

Muisteloja

Muutama kuva kodista, heti kauppojen teon jälkeen. Kohta tulee kaks vuotta siitä, ku saatiin unelmiemme talon avaimet käteen. 

Se oli kyllä monesta kiinni, että kaupat saatiin toteutumaan. Ensinnäkkin vanha talo piti saada myytyä. Se ei siis edes ollut myynnissä, ku törmäsin tämän talon myynti-ilmotukseen. Käytiin ystävän kanssa salapoliisi retkellä, kurkittiin ikkunoista sisälle ja lampsittiin pitkin pihaa. (jep, törkeitä oltiin, mutta en vaan malttanu!) Ilmotin sitte avokille heti, että "kyllä, sinne meidän nyt vaan on muutettava!" Mentiin tietenkin sitte yhdessä taloa katsomaan. Kun avattiin keittiön ovi, tuli puuhellan lämmin hönkäys vastaan. Se tilanne on syöpyny johonki tosi syvälle pää koppaa ja sillon miettisin, että kuolen jos ei saada tätä paikkaa!:D

Ei muuta ku juuri rempattu talo myyntiin. Pankinjohtaja ei jaksanu uskoa et saatais se myytyä niin pian, että kaupat uudesta talosta onnistuis. Hah, viikko kului ja talo myyty!

No sitte talon myyjät alko vähän epäröimään myymistä. (APUA!) Kuitenki tekivät sellasen päätöksen, että jos me ostetaan niin myyvät, muussa tapauksessa ottavat ilmotuksen pois.

Taloa myi siis perikunta, joilla talo oli mökki-käytössä ja halusivat siihen vakituiset asukkaat.

Uskon että päätös myymisestä on ollu raskas, tila on ollu alusta asti heidän suvulla. Ja selvittelin talon historiaakin vähän.

10 nuorta miestä lähti aikoinaan Vuoksenrannasta ja päätyivät ostamaan täältä Kaurakedosta vanhan kartanon ja PALJON maata. Pikkuhiljaa rakennettiin kullekkin oma tupa, ostetuille maille. Löysin netistä vanhoja lehtikirjotuksia, joissa nää nuoret miehet lähettivät terveisiä ja kuulumia Vuoksenrantalaisille. Oli aika hauskoja.:)

  

(Kuvien laatu on aivan peestä, mut näkeehän niistä oleellisen.)

Ekana päivänä ihmeteltiin uutta kotia ja keitettiin soppaa. 

Tää kuva on tältä päivältä. Makkarasoppaa ja omatekemää pannuleipää. Siitä tää muistelu alko, oli pakko kaivaa kaapista samanlainen lautanenkin ku pari vuotta sitte.

<3 Yhtä onnellinen siis olen edelleen meidän kodista <3

Työhuone räpsyjä

 Se ois viikoloppu taas lusittu. Ihan äärest hauska sellainen! Perjantaina kattomassa paimennuksen SM-kisoja, lauantaina pick-nick risteily ja eilen ulkoilua auringossa ja illalla vielä treenit Eskon kanssa. Ei siis todellakaan mikään normi viikonloppu meille. 

Mun kamera vaan on pysyny kaapissa koko viikonlopun?? Laivalla oli mukana vanha digi-kamera, täytyy kattoa onko kaikki kuvat ihan kuraa, mikäli saan siirrettyä ne edes koneelle.:D 

Tänään nappasin kameran taas kouraan ja päätin ottaa kuvia jostain muusta kun puista, lehdistä, lapsesta tai karvakorvista. Tässä siis muutama kuva meidän työhuoneesta.

Navetassa on vaikka kuinka paljon vanhoja työkaluja ja mun mielestä ne sopii sisällekin, varsinki ku talossa asuu timpuri.

Työhuone toimittaa myös vierashuoneen virkaa. ..siellä ei kyllä oo pitkään aikaan nukkunu ketään muuta ku me..? Jotenki lapsen tulon jälkeen on viikonloppu vieraat vähentyny.:D

 Pöytä on mun kotikylän entisestä kunnanvirastosta. Olisivat menneet kaikki roskalavalle, mutta onneks kerkesin yhden pelastamaan!

Ja puilla lämpiää talon tämäkin pääty. Vielä ku olkkariin sais puretun pönttöuunin tilalle uuden!

Ettei nyt ihan täysin karvatonta postausta tulis, niin Martti vielä esittelee metsä-lookin. Hyvin pysy herra näkyvissä!:)

PS.

Hop, meinasin unohtaa! Pilviraitilla on arvonta menossa, menkääpä kaikki osallistumaan. Arpaonni suosi meikäläistä viime arvonnassa, voikohan se toistua?:)

Lisääntyvä "rääjä" määrä

Vihdoinki sain kuvia taas koneelle! Ollu mukamas hoppu. 

Mä oon kuulemma sairastumassa vakavaan hamstraukseen!:D 

Pikka-mees vietti perjantai päivän mummin hoivissa ja mulla oli ihan omaa aikaa, huippua! Joten suuntasin (tietenkin) kirppikselle. Muutama ihanuus kotiutus meille ja rahaa meni vaan muutama euro. (lauantaina tosin uhrasin kirpulle muutaman kympin;))

Soma sokerikko makso euron,

pari vanhaa, ehjää laukkua nelisen euroa ja ihkut pallo-shortsit 75 senttiä. Nyt mä odotan et avokki veis mut johonki ulos, ni saisin noi pökät jalkaan! Shortsit ei kyllä saanu ihan saman luokan ihailua miekkoselta, yllätys yllätys.

Ja se lauantain tuhlaus. Pöytä! ..taas.. Perjantaina sitä jo hiplailin ja lauantaina se piti sit hakea. Se on kyllä just sellanen mitä oon ettinykki. En vaan osaa päättää maalaisko sen, vai ei?? Pinta on vähän kulahtanu, mut sais sen vielä kunnostettua vanhaanki lookkiin.

Meillä on olkkarissa saman värinen senkki, jonka maalaamista oon myös miettiny jo varmaan vuoden. Vaan enpä oo senkään kohdalla osannu päättää. 

Olkkari vaan tuntuu jotenki pimeeltä, mut ehkä katon jos se seinien maalaus auttais. 

Kohta pääsee maalaamaan muuten kuistin seiniä!:) 5cm vielä villaa ja sitte saa alkaa paneloimaan/maalaamaan. Ikkunat ja ovi on siis asennettu ja sähkärikin kävi tänään vetämässä piuhat. 

Jos vaikka sen kunniaks jois korvapuusti kaffet. Huomaatteko, mun korvapuustit näyttää nykyään KORVAPUUSTEILTA! Hah!