Miten sekin on kohta jo lusittu?! Mitään ihmeellistä ei meidän arjessa oo tapahtunu, aika vaan häviää johonkin. Simmosta se taitaa aina kesällä olla.
Palloillaan pihalla ja puhallellaan saippuakuplia, tarpeen vaatiessa kumpparit jalassa.
Kerätään lenkkien lopuksi iso kimppu kukkia.
Möyritään vesilätäköissä ja äiti pukee joka kerta ihan turhaa kuravaatteet, koska aina ollaan läpimärkiä.
Haetaan kasvimaalta päivän ruoat. Joka kerta se on ihan yhtä ihanaa. Eilen mulla oli olo kun Afrikassa. Pikku-muija roikku selässä liinassa ja kuokka heilu. Harvemmin Afrikassa tähän kyllä liittyy vesisade.
On täällä ollu jännitystäkin. Metsänreunassa tehtiin tällä viikolla susihavainto. Se on pyörinyt jo hetken lähistöllä ja toivottiin että se pysyisi joen toisella puolella. Eipä pysynyt. Muutamana iltana siirsin ladyt yöksi sisälle.
Ärsyttää.. murr.. Kaikkea ylimäärästä päänvaivaa.
Sudet on ok, kun ne pysyvät metsissä. Tämä yksilö on koittanut viedä koiriakin ihmisen edestä.
Toivotaan et saadaan kaikki elellä rauhassa ja sovussa.