Happea

Moi.

 Vettä sataa - huh.. Pihalla on oltu aamusta iltaan, nyt saa välillä vetää happea ja vaikka lösähtää sohvalle. Avokki sanoo, että mun "aurinkopaistaahulluus" vaan voimistuu vuosi vuodelta. Olen kyllä oikeesti aika kiukkunen, jos tunninkin joutuu olemaan sisällä ja ulkona päivä paistaa. (..ei taida olla hirveesti murheita elämässä, kun tollanen asia saa nenänahan rullalle, tiedetään.;))

Läppäri on saanut levätä laatikossa ja yläkerta ei oo edistynyt, mutta kasvimaa on kuosissa ja ladyt laitsalla. 

Ihan ku ois kesä ny ♥

Ihan vähän yläkertaa

 Remontti etenee, hitaasti, mutta etenee. Ei sieltä saa kauniita kuvia, kun joka nurkassa on joku asia kesken. Listakaupoille kuitenkin päästään tällä viikolla - onhan lattia maalattu ja tapetit seinissä. Lattiasta tuli muuten aika kiva. Vaikka aluksi sen räikeydelle hihittelinkin. Luonnon valossa se ei oo ihan niin kirkas, vaan enemmän sellainen mitä kuviteltiinkin.

Keskeneräisyydestä huolimatta, ehkä vois kuitenkin jo vähän sisustaa, edes yhden valaisimen verran?

 Tai sitten vaan nautitaa keväästä♥

Matto

Vintin uumenista löytyi taas. Vanha, tunkkaselle haiseva ryijymatto. Hain sen tällä viikolla pesulasta, juuri sopivasti ennen pääsiäistä. Sehän ajaa hyvin myös rairuohon virkaa, jota meillä ei voi kylvää, Elma-kissa ei vaan pysty pitämään anturoitaan erossa mullasta!

Olohuone kaipais ehdottomasti väriä ja matto olisi ollut juuri passeli sinne, mutta koko ei riittänyt. Olkoon nyt sitte tuvan puolella, se alkaa muutenkin hyvää vauhtia muuttumaan täysin vihreäksi, huonekaluja ja nähtävästi myös mattoja myöden. Vai onkohan mulla menossa vaan tosi vihreä kausi? Juuri valittiin yläkertaan vihreä lattiamaali, jota toivottavasti suditaan pääsiäisenä.:) (uskomatonta, se työmaa ei oo vieläkään tyssänny!)

Eläimet on aina ihan haltioissaan, kun levittää uuden ryijymaton permannolle. Possulaisen mielestä se on ainakin tosi cool, oli menossa sitte leikkihetki tai pikku nokoset.

Aikuiset leikkii ja perustelee

Mä oon aika yllytettävissä oleva ihminen. Ainakin jos on kyse jostain vähän hölmöstä asiasta. Olin tällä viikolla villasukkajuoksulla. Niin, juostaan siis hangessa ilma kenkiä, villasukat jalassa. Jos on ollut huono päivä, ni ei muuta ku baanalle! Lupaan että hymy nousee huulille.:) Edes pieni ojaan lumpsahdus ei haittaa. 

Se oli pirun kivaa ja sopivasti hölmöä! Tätäkin voi tarvittaessa perustella, jos joku on ahdasmielinen: Kyllä se kannattaa, koska parantaa ryhtiä, aktivoi jalanpohjan lihaksia yms. ..no ihan varmasti, sen verran on kintuissa "tuntemuksia" jo tosta muutamasta kilometristä.;) Mulla pääpaino oli kyllä täysin hauskanpidossa. Ei kai sitä kivaa pidä aina perustella? Vaikka on aikuinen? Vaikka sitä ehkä harrastaa myös viisi vuotiaat - toisenlaisilla perusteilla vaan? Njääh, aikuisenakin leikkiminen on ihan sallittua. "Toivotaan vaan, ettei kukaan nää." Sano avokki.:D

PS.

Yläkerran aula on muuten paria vuotaa vaille tepetoitu! Seinissä ja lattiassa on vielä maalattavaa, mutta hei, kyllä se tänä vuonna valmistuu.;)

Saako jo?

..odottaa hirmusesti kevättä? Eilen illalla ei tullut uni silmään ja suunnittelin kukkapenkkien laajennuksia. Ihan turhaa se kyllä on, en kuitenkaan keväällä tiedä mitä teen.. Selailin netistä myös uusia bikineitä, mut ei taida olla niidenkään aika vielä?

Eilen kuuntelin, että linnut visertää jo ahkerammin. Ja Elma-kissakin haluaisi ulos, mutta hienohelma tekee uukkarin ovella. Eihän sinne nyt voi mennä niin pitkään, kun maassa on lunta -vaikka kevättä onkin rinnassa. Lämmin muurin päällinen vie voiton, vielä.

Kevät-olon kunniaksi vaihdoin keittiön verhon. Siis sen yhden ainoan. Viime kerrasta on varmaan vuosi, ehkä kaksi. Siellä se nyt ryppysenä roikkuu, silittäminen ois menny jo liiallisuuksiin. Pitäis varmaan lahjottaa tai myydä verhopinot aktiivisempaan kotiin.

Entä saako, saako jo hihkua, kun meillä on ensi kesänä "häimiset"?♡! Joo! Me mennään naimisiin heinäkuussa.:) Musta siis tulee rouva, vaikka "mähän en mene ikinä naimisiin!" Niin ne ajatukset vaan muuttuu.;) Kevään aikana saattaa siis tulla kaikkea hömppä-juttua ja varmaan vähän sen jälkeenkin. Mut ihan vähän vaan.. Mä en oo mikään hää-ihminen, juhlia on kuitenkin kiva järkätä ja saatanpa noista tännekkin kirjotella.

Nyt kuitenkin ♥ Hyvää viikonloppua ♥ 

Kaapista kanan kohtaloon

Jos on hulluna kaappeihin, niin sitten vaan on. Ja sitte kohta tulen hulluksi, kun kaikki paikat on täynnä kaappeja. Viime viikolla (olikohan se viime viikolla?) tuli yksi lisää. ..mutku se oli soma ja makso vaa kuus ekee.. ..ja on niin iso auto, että senku viskaa kyytiin sen kummemmin miettimättä.. Tein nyt kuitenkin päätöksen, että jostain huonekalusta on luovuttava, ennen kun hamstraan yhtään lisää.

Ja sitten..

..onko ihminen hullu, jos kanoihin kiintyy niin kovin, että pitää itkua tihrustaa luopumisen hetkellä? Ansa, meidän syli-kana, pörrötukka, hönttiläinen lähti perjantaina paremmille jyvämaille. Sairastui, vaihtoehtoja ei ollut. Eniten riipaisi, kun poika kyseli "Missä Ansa on?" Ansa oli tietenkin myös lasten lemppari, kun oli niin kesy. Maatiaiset ovat enemmän sellaisia omissa oloissaan olevia ja touhuavia, ei niin erottuvia persoonia. Sellaset ehkä sopii mulle paremmin. Höntti kun on, minkäs teet.

Mielialat lautaselta

Teitä joitakin on kiinnostanut enemmänkin nuo meidän ruokamuutokset. Ajattelin kirjottaa nyt asiasta ihan oman postauksen. 

Vatsa on oikkuillut jo vuosia ja hermot ihan riekaleina. Ei kiva, ei kiva ainakaan kahden pienen lapsen kanssa. Viime vuonna olin viikon detox-kuurilla, ihan vaan puhdistus mielessä, mutta sepä puhdisti hermojakin! En sitte kuitenkaan pysyny mitenkään siinä ruokavaliossa kuurin jälkeen ja tadaa, hirviö is back. Mulla pätee myös ; "Mitä enemmän sokeria, sitä suurempi hirviö." 

Ennen joulua mulle tehtiin MSAS-analyysi, joka kertoi kehon ja suoliston voinnista. Ruokarajoituksia tuli perunan, vehnän, kauran, bataatin, lantun ja punaisen paprikan verran. Niiden tärkkellys "kuorruttaa" suoliston, joka niitä ei osaa käsitellä. Ja siitä voi sitten seurata monenlaista. Aminohapot oli pahasti puutteelliset, eli elimistö ei osaa hyödyntää proteiineja. Rakennus aineet kun puuttuu, ei ole tarpeeksi polttoainetta edes nukkumiseen. Tai kyllähän sitä nukkuu, mutta ei "oikeesti kunnolla". Siitä siis johtui loputon väsymys. Aminohappojen epätasapaino vaikuttaa aivoihin ja lihaksiin ja verenkiertoon ja ja ja.. Myös B6-vitamiini oli miinuksella, se vaikuttaa kuulemma suoraa mm.hermoihin. Hoitaja sanoi, että jos hänellä olisi B6 niin alhainen, istuisi hän vankilassa jonkun taposta.:D Tämän piikkiin laitan siis olemattomat hermot. Yli 90% endorfiineista tulee suolistosta, siitä siis pitää oikeesti huolehtia!

Mitäkö meillä sitten syödään. No, muiden perheenjäsenten kohdalla peruna yms ei ole kiellettyä, mutta useimmiten syödään koko perhe samaa pöperöä. Eilen tein uuniperunoita ja punajuuria. Mun mielestä punajuuri toimii tosi hyvin tossa! Täytteet oman mielen mukaan ja vähän salaattia kaveriksi.

Muusia on tehty kukkakaalista ja wokkiin heitettiin riisinuudelia. Uunikasvikset on meidän perheessä kovassa suosiossa, niitä tehdään usein. Risottoja, kaalilaatikkoa, pastaakin - tattaripastaa. Ihan siis perus settiä, pienillä muutoksilla. Ei se ole hankalaa, ku  siitä ei tee hankalaa.:) 

Ollaan myös syöty nyt enemmän kasvisruokia. Ihme ja kumma, mutta asiasta ei oo kuulunut mitään nurinaa.;) Kalaa ainakin kerran viikossa ja oon koittanut pitää sellaisen säännön, että jos jauhelihasta pitää jotain tehdä, niin ei useammin, kun kerran viikossa.

Olikohan siinä suurin piirtein kaikki? Kaikki tärkeimmät?

Tai ehkä se tärkein asia on, että olo on PALJON parempi!:)

Olkoon tämä myös tsemppauksena blogi-ystävälle ♥, ihan viimeistä kuvaa myöden. Tukka ei oo harjattu, meikkiä ei oo ja ei, EN tykkää laittaa tänne kuvia itsestäni!:D