Se on voima, joka jyllää! Meinaan nais-voima! Perjantaina ennen kymmentä alotettiin ja illalla ladyt pääsi koemaistamaan kesätarjoiluja.
Näähän on niitä projekteja, jotka hoidetaan ilman avokkia. Vähän se epäili, miten tolpat uppoo ja tarjoutui auttamaan tarvittaessa (alko sääliä??:D) . Pah ja pyh, hyvin homma luisti.
..loppumetreillä, kun laitoin verkkoa yksin ja raahasin _painavaa_ kompuraa ojan yli, alko puhti olla lopussa.. Istuin keskellä peltoa ja mietin, että "tältä suurin pudottaja-kilpailijoista tuntuu, ku ei tiedä lentääkö laatta, vai tuleeko itku?":D En ihan heti muista, koska olisin ollu fyysisesti niin loppu.
Mutta kun sai päästää ladyt aitaukseen, ni rakot ja kolotukset hävis yhtä nopeesti kun voikukat lampaiden suihin!
Onpahan taas yks homma (loputtomasta) tehtävälistasta hoidettu.:)
Väsynyt, mutta onnellinen (ja ehkä vähän hullu) lampuri kuittaa :D
