keskiviikko 16. elokuuta 2017

Epäjärjestelmällistä etenemistä




Viime viikkoina moni asia on nytkähtänyt eteenpäin. Järjestelmälliset ihmiset olisivat taas varmaan tehneet yhden asian kerrallaan ja loppuun asti, mutta se ei vaan taida olla meidän juttu.

Kuistin maalaus ei mennyt ihan putkeen sävyjen suhteen. Meillä on etupihan puoleisessa seinässä ollut jo pitkän aikaa "makustelu länttejä", kun on ostettu koepurkkeja aina vaan lisää ja lisää. Lopulta tehtiin (kompromissi)päätös ja alettiin hommiin. Arvatkaa tuliko seinistä saman väriset, kun testimaalauksessa? Ei. Sävyn pitäisi olla sama, mutta en tiedä vaikuttaako pohja niin paljon, testit kun vedettiin vanhaan panelointiin ja kuisti on uutta. Vai onko jompi kumpi sävytys mennyt pieleen..? Ehkä nyt kuitenkin pystytään elämään lopputuloksen kanssa ja toivotaan, että ensi kesänä saadaan julkisivuremppaan saman väristä maalia, kun kuistissa nyt on.
Pinnotin kuistin osalta myös kivijalan ja ihan hyvin tuokin keltainen mätsää valitsemaamme sokkelin sävyyn. "Jalkapuut" puuttuu vielä, ne saadaan asennettua  vasta sitten, kun saadaan muiltakin seiniltä panelit uusittua.

Maalaushommien välissä hypättiin hetkeksi pihan laittoon. Ollaan jo useampaan otteeseen kylvetty nurmikon siemeniä leikkimökin ympäristöön, mutta eihän siinä mikään kasva, kun liikenne on niin kovaa. Sadepäivinä maa menee ihan mössöksi ja lelut pyörii sen mössön seassa. Koko talon edusta tuli niin paljon siistimmän  näköseksi, kun laajennettiin murskealuetta ja unohdettiin nurtsihaaveet.


Alkuvuodesta alotettu sisäeteisen remppakin on jalkalistoja vaille valmis. Taisin helmikuussa kysellä ideoita huoneen seiniin ja silloin Keltaisen kahvipannun Pauliina ehdotti hentoa roosaa. Puolen vuoden jälkeen ehdotus alkoi kutkuttamaan ja ollaan tosi tyytyväisiä lopputulokseen. Muiden ehdotuksia kannattaa makustella, itselle ei tullut mieleenkään sutia seiniä vaaleanpunaisella.
Ainut asia joka päätettiin jo hyvissä ajoin, oli lattian maalaaminen harmaaksi. Nyt se on sitten yhteisellä päätöksellä valkonen.:D Huone on toki paljon valoisampi, mutta koirat kun rynnii pihalta, niin ei ehkä ihan käytännöllisin ratkaisu..

Katsotaan miten pitkään remppainto kestää tällä kertaa. Kymmenen viikkoa ja sitten on yksi nykerönenä enemmän, joka lyö remontit hetkeksi jäihin. Toisaalta odotan sitäkin jo kovasti, toisaalta panikoin ajan nopeasta kulusta.


Loppuun vielä yksi eläinkuva, johon liittyy tällä kertaa surkea tarina. Martti, meidän pieni kotipossu viettää viimeisiä viikkoja/kuukausia. Monta taistelua on voitettu, mutta nyt on vastassa agressiivinen, jo etäpesäkkeitä tehnyt syöpä. Jollain tavalla koitetaan kuitenkin nauttia yhteisestä ajasta, yhtään kun ei tiedä paljonko sitä on jäljellä. 
Rakastetaan, kuin viimeistä päivää ♥

perjantai 30. kesäkuuta 2017

Kesäkuun kuvia














Se oli siinä. Kesäkuu hujahti ohi hirmusta vauhtia. Sää vaihteli laidasta laitaan, juhlittiin neidin 3v synttäreitä, juhannuksena saunottiin ja syötiin hyvin, joinakin päivinä on ulkoiltu jopa kesähepeneissä!

Viikonloppuna ajattelin tarttua maalisutiin ja sutasta kuistin julkisivun. Kyllä voi päätöksen teko talon värin suhteen olla hankalaa! Etupihan puoleinen seinä onkin tällä hetkellä melkonen tilkkutäkki, olen jo vuoden ajan testaillut vaihtoehtoja.
Palataan myöhemmin asiaan kuvien kera.

Toivottavasti lämmintä ja aurinkoista alkavaa heinäkuuta kaikille♡

sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Testosteroni-uuhi ja poika nimeltä Kerttu

Ajattelin pitkästä aikaa kirjottaa eläinten kuulumisia, sillä rintamalla ei ole ikinä hiljaista.;)

Kesä on ihanaa aikaa, ladyt saavat laiduntaa pellolla ja eivät vaadi juurikaan muuta hoitoa, kun veden kannon. 
Hengailut laitumella on muutenkin jäänyt aika minimiin, koska Riitta päätti vanhoilla päivillä nostaa sateenkaarilipun salkoon ja muuttua pässiksi. Se murisee, uhmaa ja puskee - onkohan se kuitenkin vaan ohi menevä vaihe? Vai voittaako rakkaus ja hän pitää haareminsa?



Pupujen kanssakin koettiin ylläri, kun molemmilta löytyi kinderit(?!?). Oiva ja Kerttu onkin ehkä sitten "Oiva ja Keijo", mutta ei ainakaan tarvii pelätä lisääntymistä. Aika näyttää, miten kahden pupuklopin yhteiselo sujuu.



Kanalan puolella kaikki on hyvin ja munia piisaa. Ulkoilu maistuu säästä riippumatta ja kukot kiekuu aamu viideltä.


Koirien osalta kaikki on niin kun ennenkin. Papparaiset valtaavat sohvia ja kerjäävät ruokaa.
Eskon kanssa ajateltiin ottaa kesä aika höllästi treenien suhteen. Pari kertaa kuussa aksakentälle ja paljon metsäilyä, kuraojissa rypemistä sekä pyörälenkkejä. 



 ..kissoilta ei pahemmin kuulumisia heru, tuppaa nää kesät olemaan heillä aika kiireisiä.:D


keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Onpa kevät alkanut verkkasesti, sekä luonnon, että allekirjoittaneen osalta. Ehkä ollaan molemmat vaan vähän kohmeessa vielä.



Kuun vaihde vietettiin vappubrunssilla. Katseltiin räntäsadetta ikkunasta ja kovahampaisimmat söivät myös munkkeja, jotka onnistuin totaalisesti pilaamaan tänä vuonna. Onneksi oli paljon muutakin tarjolla..


Vähitellen pihaa on laitettu valmiiksi kesää varten. Kasvimaalla kiermurtelevat taas kattotiilistä tehdyt käytävät ja perunat on maassa. 


Kanat ja kukot ovat parina iltana päässeet maistelemaan niitä muutamia maasta nousevia vihreitä - viime vuonna tähän aikaan ladytkin olivan jo laitsalla rouskuttamassa! 





Vaikka ei lämpötilat ole ihan odotusten korkeudella, pitää puutarhapäivät päättää jäätelöllä, tosin vielä ilman raparperipiirakkaa..


Että kesä pliis, tuu jo.  














keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Vessa

Vessaremontti on ollut jo tovin valmiina, mutta postauksen aikaansaaminen on tuntunut ylitsepääsemättömän hankalalta. Tässä se nyt vihdoin ja viimein tulee!


Pintojen teko alkoi laattojen tilaamisella. Homma ei ollut helppo, koska mulla on tapana haaveilla sellaisesta, mitä ei ole olemassakaan.:D Tällä kertaa päähänpistona pyöreät lattialaatat. No juu, ei lykästänyt ja lattiaan päätyi lopulta valkoinen, kuusikulmainen laatta.

Seinät haluttiin pitää vaaleana ja puolipaneeli oli itsestäänselvyys. Hetki kyllä mietittiin, että oikeastikko tämän talon jo neljäs tila puolipaneeliin(?), vaan ei muutkaan vaihtoehdot miellyttäneet. Rautatieläistalossa oli toteutettu hienosti jalkalistaa päin panelointi ja niin myös me teimme, tuli ihan tosi siisti lopputulos! Pieniä juttuja, mutta vaikuttaa ihan hirmusesti ulkonäköön.



Vessan "juttu" on ehdottomasti katto. Pari vuotaa ruusutarhaa ja se oli siinä! Voin kyllä kertoa, että jo kahden vuodan asennus kattoon sai hien pintaan ja kuviokohdistus teki hommasta huomattavasti hankalampaa. Huh! Lopputulos kuitenkin palkitsee tässäkin.:)




Allas- ja lääkekaappi toteutettiin "tein itse ja säästin"-ajatuksella ja peili löytyi lopulta vanhan tavaran kaupasta.

Ollaan oikein tyytyväisiä lopputulokseen (onhan tätä jo muutama vuosi odotettukin), eikä ikävöidä pätkääkään katossa meneviä viemäriputkia tai lattiassa ammottavaa aukkoa, josta hiiret tunki sisälle.

..Nyt onkin häärätty navetan puolella, jossa hiiret on vaihtunut rottiin, yök! Kanat muutti uusiin tiloihin ja lampolassa alkaa pieni karsinaprojekti, mutta palataan näihin asioihin myöhemmin.;)

Aurinkoista viikon jatkoa!










perjantai 24. helmikuuta 2017

Ideatkin taitaa olla hiihtolomalla?

Tiedättekös, kun välillä remppa etenee toimitusaikojen takia niin hitaasti, että tukka meinaa irrota? Huoh, vessa on vähän vielä kesken, ihan tosi vähän, niin vähän että ei malttaisi yhtään enää odottaa.;)




Tumput suorina täällä ei olla kuitenkaan jouduttu odottelemaan, vaan paisutettiin remontti myös välihuoneen puolelle. Kissan repimät tapetit ja listat on revitty pois, seuraavaksi seinien tasoitusta ja maalin valinta. Tähän lähdinkin oikeastaan hakemaan ehdotuksia ja mielipiteitä.


Tila on melko pieni, siinä on seitsemän vaneriovea - viidellä erilaisella kahvalla :D, siivouskomero (jonka oven virkaa toimittaa pitkä verho) ja kaksi ikkunaa eteiseen. Ehjää seinä tai valoa ei siis pahemmin ole. Lattia maalataan harmaaksi käytännön syiden sanelemana, mutta seinät aiheuttaa päänvaivaa. Maali on ainut vaihtoehto, koska tuo meidän hirvittävän karvainen Esko-koira tykkää nukkua tässä tilassa ja kröhöm, se jättää yleensä jälkeensä melkosen läntin kuraa.;) 

Ehdotuksia? Ideoita? 



 ♥ Terkuin,
Tyhjäpää

keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Sopivan simppeliä





Nyt se löytyi, mulle sopiva käsityö"laji". Ensimmäinen makramee tehty ja harmittaa, kun se valmistui niin nopeasti!:D Seuraavaksi pitää siis tehdä paljon suurempi ja opetella uusia solmuja. Tähän käytin vain yhtä sorttia, silti siitä tuli (ainakin omaan silmään) oikein sievä. 
Laatikossa on pyörinyt pari metallirinkulaa unisieppareita varten, mutta nehän toimii tällaisissakin tekeleissä loistavasti. Tuohon voisi kyllä lisätä vielä muutaman oman kanan sulan, hmmm..

Loppuviikko taitaa kuitenkin mennä vessaremontin parissa. Nyt meillä on vihdoin paneelit ja allas, joiden toimitusajat olikin odotettua pidemmät.
Onnea on kahden vessan talous!

tiistai 3. tammikuuta 2017

Pannu love

Kuinka iloiseksi ihminen voi tulla pienestä, vanhasta kahvipannusta? No niin iloiseksi, että itseäkin huvittaa. Monta päivää se pyöri mielessä, kunnes vuoden viimeisen päivän kunniaksi, miehen "kannustamana" (epäilen ettei se todellakaan jaksanut enää kuunnella mun suurta murhetta ostokriisistä) marssin kirppikselle tekemään kaupat. Pannu oli rähjäisyytensä puolesta ylihinnoiteltu, mutta silti niin sievä! Onneksi on olemassa ihmesieni ja pienen puunauksen jälkeen vanhus oli täydellinen.




Tämän meidän pikkukylän kirppiksiltä on muutenkin lähiaikoina löytynyt yllättävää tavaraa. Monen kuukauden metsästys päättyi, kun liinavaatekaappi osui vahingossa silmään tavararöykkiön keskeltä. Neppikukkaroakaan ei joutunut kovin suuresti raottamaan - tuskin myyjä tiesi, että kaapista ois varmasti saanut hinnan tuplanakin.;)


Yhdestä ostoksesta sitten maksoinkin hinnan yli kaksinkertasena. Tai hinta oli varmaan ihan kohdallaan, mutta olin "rekisteröinyt" hintalappuun raapustetuista numeroista vaan toisen.:D Myyjä huomasi, että mun naama oli suurta kysymysmerkkiä summan kuultuani ja ystävällisesti kertoi, että "sehän on Finelin kulho." Mähän en ymmärrä niistä mitään, en yhtään mitään! Nyökkäsin ja ajelin polleena kotiin, onhan mun mandariineilla nyt ihan oma Finel.